Lauma ÖÖ

Kuvahaaste

2012-01-07T07:38:00.000-08:00

Elikkäs sain jo aikaa sitten kuvahaasteen, nyt sitten ajattelin vastata siihen kaikkien iloksi. Säännötkin olivat niin simppelit, että jopa mie pystyn niitä noudattamaan:
1) Aukaise neljäs tiedostokansio, jossa säilytät kuviasi.
2) Aukaise kansion neljäs kuva ja julkaise se blogissasi.
3) “Selitä” kuva.
4) Haasta kolme muuta bloggaajaa.


Taran ja Nuppu

Kuva on kesältä 2010 eli Taranin ekalta kesältä. Kuvassa myös siskoni lk chow chwo tyttö Nuppu. Mitälie likat vahtaa yhessä. Ja joku vielä kiittä jos näkee et tää kuva on täällä. Ja kyse ei ole Nupun omistajasta vaan kuvassa melkein häröttävästä veljestäni ;)

Siinä olis nyt sitten kuvaa haasteeseen. Kuulumisia tulossa samaan aikaan, samalla kanavalla.

Operaatio linnut uuteen häkkiin

2011-09-14T07:12:00.000-07:00

Kuulostaa varmaan ihan simppeliltä; ota lintu häkistä A laita se häkkiin B, ota toinen lintu ja toista operaatio. Niin tai sitten sen voi tehdä myös näin: Ota lintu häkistä A (hetihän se ei antaudu kiinni) laita se häkkiin B, se pääsee lentämällä karkuun häkistä. Pidä huoneen ovea auki, että kissa pääsee hyökkäämään linnun kimppuun. Huuda kissalle, että ei koske lintuun. Molemmat pysähtyvät lattialle vierekkäin. Nappaa kissa ja poista se huoneesta. Tässä vaiheessa on hyvä laittaa se ovi kiinni. Nappaa säikähtänyt lintu lattialta ja ala siirtää sitä kohti häkkiä B. Tässä vaiheessa lintu alkaa ensin näykkiä kädestä, se ei varsinaisesti satu, kunnes lintu puree kunnolla. Se taasen sattuu, heita lintu häkkiin B ja pienen huudon kera. Häkin ovi äkkiä kiinni. Siinä vaiheessa on hyvä huomata, että huoneessa on myös pieni koira joka tulee varovasti katsomaan sängyn alta mistä moinen huuto. Onneksi koira ei kuitenkaan osallistunut linnun jahtiin kissan kanssa.. Sitten olisi vielä se toinen lintu siirrettävä. Noh koska vuodat itse verta pyydät apua. Ja koska lintu on kaikesta tapahtuneesta niin järkyttynty se antaa siirtää itsensä ihan nätisti. Tämä tapa on hyvä niille jotka haluavat jännitystä sunnuntai aamupäiviin. ;) Loppu hyvin kaikki hyvin vaikka matkan varrella vähän jännittikin. :) Niin ja jos lintu puree sormeen ja sormi suotaa verta niin eikös jonkun pitäisi ainakin puhaltaa tai jotain. Mutta ei, meillä sanotaan vaan; Mitä sie täällä huuat, ai no puhalla siihen ite. Ja poistutaan paikalta...

Pari kuvaa nyt kuitenkin, lisää tulee kohan tilaamani asiat ovat tulleet, poikamiesboksi tarvitsi myös uuden sisustuksen. :D

Ja häkki on jaettu, tään mun ja toi on sun puoli ;)

Taran rakastaa syksyä...kunnes sataa

2011-09-09T08:38:00.000-07:00

Niin se vaan on, että syksy on taas saapunut ja jäljellä on enää vain satunnaisia oikein lämpimiä päiviä. Ja Taran nauraa partaansa, että siitäs saitte kaikki jotka nautitte kesästä, nyt se on ohi. Kivaa on kunnes alkaa satamaan, sateellahan ei ulkona olla jos ei oo pakko. Taran ei vaan voi sietää vesisadetta.

Taranillahan on ollut paljon ongelmia kutinan kanssa, nyt syykin on selvillä. Teetin Taranista allergiatestit ja tuloshan on selvä; neiti on allerginen vähän kaikelle. Eli kesällä ongelmana ovat monet puut ja rehut, kaikkina aikoina ongelmana on jotkut ruoka-aineet, varasto- ja pölypunkki ja sitten on vielä iholla eläviä sieniä. Joihinkin näihin minulla on selvä ratkaisu esim. vältä tiettyjä ruoka-aineita, aika yksinkertaista. Enemmän päänvaivaa tuottaa esim. pöypunkki, ei siitä pääse eroon lopullisesti, siivoat ja käännät selkäsi niin ne pirulaiset ovat palanneet.. Mutta näillä mennään ja nyt kun tiedän voin tehdä jotain helpottaakseni Tarania.

Sitten vähän iloisempia syksyisiä juttuja. Kävimme yhetenä viikonloppuna metsässä hengailemassa (kai siellä oli tarkoitus kerätä jotain sinisiä juttuja..). No anyways koirat oli messissä ja niillä näytti olevan lystiä juosta metsässä. Tai siis Milo ja Taran hoitivat juoksemisen, Hippu etsi turvaa, ettei jäisi alle. :D Metsään ei tainnut jäädä yhtään mustikkaa kun Taran veti niitä itse varvuista minkä kerkesi. Milolle maistui myös, mutta ei kuitenkaan viitsinyt niitä itse kauheasti kerätä. Rakas veljeni Joonas avasi taas suuren suunsa ja sanoi, että "Ehkä chow chown kieli on siksi niin sininen kun ne syö paljon mustikkaa". Ehkä näin on, who really knows? Tältä reissulta on jopa pari kuvaa olemassa, taidampa laittaa tännekin pari.

Lauma ÖÖhön kuuluu myös kaksi papukaijaa vaikka ne jäävätkin täällä vähemmälle huomiolle. Nytpä kerron vähän niistäkin, on ne sen ansainneet. Elikkäs kaksi nymfi-herraa Osku ja Oskari, pojilla ikää noin 13 v. ovat olleet minulla 11 vuotta. Asuvat kesälahdella Hipun ilona, vaikka minun ovatkin. Käyn aina moikkaamassa ja hoitamassa niitä siellä. Pojat muuttavat lähipäivinä isoon ja hienoon häkkiin, laitan kuvan kohan häkki on täysin valmis. Vaikka ei entisessäkään varsinaisesti vikaa ole. Mutta pojat ovat ansainneet isomman poikamiesboksin ;)


Ja mitäs se Taran mussuttaa..

Minkälie karhun bongasivat

Olihan se pall.. Hippukin mukana

Loma kuulumiset

2011-07-06T07:04:00.000-07:00

Kesäloma tuli ja meni. Eihän lomalla ollut aikaa notkua koko aikaa koneella joten nyt sitten takautuvasti kuulumisia. Eli minulla oli pari viikkoa lomaa, joten Lauma Öölläkin oli lomaa :) Enisin satoi ja satoi ja vielä vähän tai ketä oikein huijaan paljon satoi. Mutta sitten kun se sade vihdoin loppui alkoi lysti. Koirat sai olla paljon ulkona vapaana maalla, ja Moríkin nautti auringosta tosin ei niin vapaana. Ohjelmaan kuului paljon ulkoilua, mökkeilyä uintia... Taran ei ui mutta nauttii kyllä järvessä kahlaamisesta ja läträämisestä. Taran tykkää "sukeltaa" eli työntää koko päänsä vedenpinnan alapuolelle ja poimii pohjasta esim. keppejä. Milo taas ui muissa rannoissa paitsi omassa, normaaliisti. Poika yllätti kuitenkin iloisesti kun muuttui oikeaksi vesipedoksi omassa rannassa :D

Koirilla oli myös muutaman päivän ajan seuraa, kun Niina pakkasi itsensä ja koiransa autoon ja karautti kyläilemään. Morísta se ei ollut ihan niin hyvä juttu vaikka reipastuikin koko ajan. Kävimme porukalla ilahduttamassa myös Herra H:ta eli Hippua. Kivaa oli ylipäätänsä ja kuviakin tulee jos vaan saan niitä itselleni :)

Loppulomasta oli luvassa vielä lisää uimista ja kesätapahtumassa käyntiä, Milo pääsi veneilemäänkin. Taran ei valitettavasti päässyt mukaan ainakaan tällä kertaa. Taran oli viime kesänä pari kertaa veneessä mukana, mutta ei ehkä nauttinut siitä ihan niin paljoa kuin Milo. Ehkäpä kokeillaan joku kerta uudestaa. Niin ja jossain vaiheessa kesäkuun loppupuolta oli Morín synttärit; suuret onnittelut 1 vuotiaalle pikku Morílle <3

Nyt on loma ohi ja karu paluu arkeen on koittanut, mutta eiköhän tässä keretä kesäsätä silti vielä nauttia :) Taran kävi eilen vähän "kaverikoirailemassa" ja oli kyllä äärettömän reipas tyttö. Käyttäytyi tosi nätisti ja antoi silitellä itseään, eikä säikähtänyt äkkinäisiä liikkeitä tai ääniä. Taran on kutsuttu uudelleenkin paikalle ja kyllä me mennään. Miten paljon iloa voikaan tuo pieni karvapallo tuoda ihmisille. <3 Vähän on tietysti myös huonoja uutisia. Taran kutisee ja paljon. Sillä alkaa olla kesätukka kun joudun sitä aina ajelemaan.. Kutina paheni alkukesästä, olisiko allerginen siitepölylle tai jollekkin ötölle?? Kortisoni rauhoitti hiukan oireita.
Mutta hyvillä mielien jäädään odottaan mitä tämä kesä tuo vielä tullessaan. Kuvia coming up someday :D

Kesä ja kukkaset

2011-05-27T09:51:00.000-07:00

Pikku hiljaa alan uskoa siihen, että tänäkin vuonna tulee kesä. Vielä tosin en ole ihan varma.. Mitä lauma ÖÖhön tulee niin näyttävät nauttivan koko jengi. Välillä tosin näyttäsi olevan liian kuuma etenkin Taranille. Etenkin yöt ovat joskus tästä syystä levottomia, kämppäni kun tuppaa olemaan tähän aikaan vuodesta aika hot. Muuten Taran ja Milo nauttivat kyllä etenkin kun ollaan O.Cssa ja ulkona saa olla tuntitolkulla ja kivaa on. Mökkeily tuntuu olevan myös mukavaa. Morì pääsee nautimaan ulkoilmasta myös, tosin valjaissa ja hihnan päässä (hieno viritys terassilla, Morí pääsee n. 6 metrin säteellä ympäriinsä) Kovasti tuntuu nauttivan. Naukuu ovella, että haluaa ulos ja antaa laittaa valjaat ihan hyvin päälle. Morí tykkää ottaa aurinkoa nurmikolla ja jahdata ötököitä. Välillä taas on kiva vaania terassin alla.
Muutenkin lauma ÖÖ vaikuttaa nyt ihan tyytyväiseltä, keskenään on kiva leikkiä ja välillä voi ihan rauhassa ottaa unet. Välillä on ihan kauhea rallitus päällä ja kaikki matot on rullalla ja kaikki huonekalut vaarassa. Tosin ei lauma Öönkään elämä ole pelkkää ruusuilla tanssimista.. Viime viikonloppuna olimme O.Cssa viettämässä synttäreitä ja joku vieras oli antanut Taranille kakkua (sain kuulla tästä kun tämä oli jo tapahtunut) ja nyt Taranilla on pieni hot spot niskassa..Olin kyllä sanonut, että Taranille ei saa antaa mitään, mutta.. No tapahtunut mikä tapahtunut. Johan tässä mentiinkin useampi kuukausi ilman hot spotteja, nyt kun Taran on syönyt vain allergia ruokaa.

Viime viikonloppuna (samaiset pailut yhä) lauma pääsi nauttimaan taas Nupun seurasta (lyhytkarvainen chow-neito) ja kivaa oli. Silloin juoksi neljä koiraa pitkin maita ja mantuja. Hippu oli siis myös mukana, jos on epäselvää kuka oli se neljäs, Morí ei nimittäin juuri piilostaan tullut sinä päivänä. Tosin Hippu ei tainnut jaksaa ihan pysyä nuorison perässä, mutta pisteet yrityksestä. Tosin Nuppu ei rakastanut Tarania ihan niin paljon kuin Taran olisi toisvonut. Pari kertaa Nuppu murahti Taranille sanoakseen, että vähän kauemmas kiitos. Mutta hyvin tulivat tytöt toimeen, mitään ongelmia ei tullut koko aikana. Kiva oli seurata kun koirat kirmasivat innoissaan.

Taran

2011-04-12T09:54:00.000-07:00

Pikkuinen Taran täytti sunnuntaina (10.4) vuoden. Miten tämä aika meneekin näin nopeesti. Alle 7 viikkoa ja Taran on ilahduttanut elämääni jo vuoden. Vuosi sitten oli kyllä jännää aikaa ja "pienen" kannustuksen (painostuksen) ansiosta otin yhteyttä kasvattajaan. Niin ne asiat vaan eteni ja ennen kuin huomasinkaan olin katsomassa aivan yli-ihanaa pentua. Kovin tuo vauva oli silloin uneliaalla tuulella, mutta hereillä ollessaan oli kyllä reipas. Siitä sitten kotiin kahdeksi viikoksi pyörimään kun ei tiedä miten päin olisi. Olin varmasti tosi hyvää seuraa pemolla loppu ajan kun tuskin pysyin nahoissani. Kiitos siis kun jaksoitte :D

Voi sitä riemua kun Taran sitten tuli kotiin. Milo oli ihan, että mikä tuo on, ihan mälsää. Hetkinen tämän kanssahan voi leikkiä, ihan kiva siis. Siis jääkö tää tänne viemään huomiota, ihan tyhmää. No siis eihän tuo hirveesti huomiota kerjää, sehän vaan on. Saa jäädä, tää on ihan kiva, ainakin kivempi ku tuo kärttynen kaveri.

Hippu taas oli ensin ihan JEEE tää uus on kiva, seuraan sitä kaikkialle. Siis meinaako tääkin koittaa leikkiä niinku Milokin, ei käy ärisen tälleki. No jos tää pysyy kaukana ja antaa miun vaa aina haistella kun haluun ni on kai tää ihan jees. Täähän tajus äkkiä, että minen leiki. Täähän vaa töröttää paikallaan ja haluu olla ulkona, sopii koska itse en aio ulkona olla kuitenkaan. Nyt ne lähti molemmat. Nyt ne on taas täällä, mitä tää on? Oikeestaa hyvä kun ne vaan käy..

Ajan myötä Taran sai pikku veljen eli Morín, joka taas ajattelee Taraninsta; kauheen pelottava otus, jättäs jo rauhaan. Ja alle viikon päästä; hei täähän on kiva, tälle voi tehhä mitä vaan ja tää on niin pehmee ja turvallinen :)

Taran jakaa siis mielipiteitä, mutta lopputulos on, että se on aivan ihan pikku koira <3 Taran on valloittanut todella monet sydämet etenkin omani <3

Vastusttappa tätä, Taran 5vk

Milo 4 wee

2011-03-11T23:57:00.000-08:00

Eilen pienällä (tai suurella, miten sen nyt ottaa) Milolla tuli mittariin 4 vuotta täyteen. Siispä paljon onnea rakkaalle Milolle!!! Neljä vuotta on kyllä mennyt niin nopiaa, vastahan se oli pieni pallo jonka hain kotiin. Se reissu olikin kaikin puolin hyvä :) Milon kanssa on tapahtunut jo kaikenlaista; ollaan asuttu useammassa paikassa, saatu uusia tuttavuuksia ja hyviä kavereita, Milon oma lauma on kasvanut (mistä Milo tuntuu välillä olevan hyvin onnellinen ja välillä taas noita junioreita ei vaan jaksa ;) ). Milolla on ollut myös tietysti huonot hetketkin; terveys ei ole niin hyvä kuin voisi nuorelle pojalle toivoa ja joskus isohko ego on aiheuttanut ongelmia ja muutaman kerran on saanut isommilta pojilta palautetta. Päiviin on siis mahtunut kaikenlaista ja ikinä ei voi tietää mitä seuraavaksi.

Milo on iloinen villiviikari ja olen niin onnelllinen kun minulla kävi niin hyvä tuuri, että sain Milon elämääni <3

Niin ja koko laumasta on tulossa kuvia.

Hyvää ystävänpäivää

2011-02-14T10:42:00.000-08:00

Lauma ÖÖ haluaa toivottaa kaikille hyvää ystävänpäivää!

Pikainen päivitys: Taranin silmät on tutkittu (epävirallisesti nuoren iän takia), tällä hetkellä Taranin silmät ovat terveet. Jeij sille! :D Jää nähtäväksi mikä on sitten myöhemmin se virallinen tuomio. Milo ja Morí möllöttää tuossa entiseen tapaan. :p

Talvi kuulumisia...

2011-01-24T06:43:00.000-08:00

Talvea on riittänyt ja näyttää siltä, että sitä riittää vielä pitkään eli hyviä uutisia Milolle ja etenkin Taranille. Morí varmaan nauttii sitten enemmän kesän lämmöstä eli toivotaan, että sitä riittää sitten myös. Morí on kasvanut kovasti ja samalla oppinut uusia temppuja. Morí oppi esim. avaamaan oven, siitä ei ole ollut vielä kuin harmia.
Kolmikko on alkanut leikkimään kolmestaan aika vauhdikasta leikkiä. Ennen Milo ja Taran leikkivät kahdestaa tai Taran ja Morí leikkivät kahdestaan. Ja mikä tärkeintä leikit olivat sisällä aika rauhallasia, mutta nyt kauhea rallitus kun leikitään kolmestaan. Joskus kun ollaan O.C:ssa, Taran koittaa saada Hipun mukaan leikkiin. Tämä on kuitenkin täysin turhaa, Hippua ei voisi vähempää huvittaa juosta huligaanien kanssa.

Onneksi ainakin toistaisesksi hihnassa ei edes yritetä leikkiä, kaikkea muuta kivaa kyllä. Taran haluaisi tervehtiä kaikkia, se on ihan varma että kaikki RAKASTAA sitä. Ja Milo taas suurena ja pelottavana miehenä suojelee meitä tyttöjä kaikilta pedoilta. Ainakin omasta mielestään.. Yhtenä päivänä lenkillä sitten joku setä sanoi, että kaveri taitaa haluta tervehtiä. Setä kävi sitten kyykkyyn koirien tasolle eikä hyökännyt niitä väkisin silittämään niin kuin joskus on käynyt. Hyvin rauhallisesti puhui koirille ja antoi niiden itse tulla luo. No Milo meni ensin hiukan epäluuloisena; ollakko suojelukoira vai seurakoira. Päätti sitten olla seurakoira ja meni iloisesti häntää heiluttaen rapsuteltavaksi. Mutta mitä teki neiti joka haluaa aina kaikkien luo? Haisteli setää metrinpäästä, pomppi taaksepäin, tuli takaisin ja teki tätä muuman kerran. Päätyi lopulta siihen, ettei haluakkaan tervehtiä tätä vierasta setää. :D Matka jatkui ja taas tuli vastaan joku ja Taran taas yritti päästä tervehtimään.. Fiksuja muksuja miulla :P

Kaikenlaista lystiä siis riittä kun Lauma ÖÖ:n kanssa elää, eipä tule tylsää. <3

Ja hyvää uutta vuotta :)

2011-01-01T02:15:00.000-08:00

Niin se vuosi vaihtui taas kerran, siispä Lauma ÖÖ toivottaa kaikkea hyvää vuodelle 2011!

Hiukan palaten edelliseen kirjoitukseen: Kuusi pysyi pystyssä! Kovasti se kiinnosti Moría ja kovasti pikku katti aina ohi kulkiessaan yritti jollain koristeella leikkiä, mutta kertaakaan ei edes yrittänyt kiivetä siihen tai muuta. Hieno poika kun on.. ;) Taran taas teki sen kun ajattelinkin; kulki sieltä mistä halusi ja veti (kerran) mukanaan muutaman pallon, nauhan ja sähkökynttilät (joista yksi hajosi osuessaan kivilattiaan), kuusi pysyi kuitenkin pystyssä!

Uusi vuosi vaihtui rauhallisesti ja sain huomata, ettei Taran ja Morí pelkää rakettien pauketta. Taran ei tosin hirveästi tykännyt paukkeesta, mutta ei varsinaisesti näyttänyt pelkäävänkään. :) Milolle tämä oli jo tuttu juttu ja poika yritti tuttuun tapaan saada kiinni taivalle lähtevät raketit. Pysyi kuitenkin aika hyvin tarpeeksi kaukana raketeista.

Viime vuonna tapahtui kaikenlaista, josta mainittakoon parhaat palat: valmistuin koulusta (hyvästi pemo), Sain Taranin (<3, paras asia viime vuodessa), muutin Savonlinnaan ja aloitin työt ja ahkeran opiskelun, sain Morín (ei ollut suunnitelmissa, mutta onneksi kävi näin <3) ja Milo on yhä maailman ihanin pieni-suuri poika (<3).

Nyt jään innolla odottamaan mitä tämä vuosi tuo tullessaan. :)

Hyvää joulua kaikille!

2010-12-20T08:21:00.000-08:00

Kohta on taas joulu joten Lauma ÖÖ toivottaa hyvää joulua kaikille! :D
Näyttäsi siltä, että on tulossa varsin valkoinen joulu ja sekös sopii Milolle ja Taranille. Molemmat näyttävät nauttivan lumesta ja Taran nauttii myös pakkasesta. Morí taas näyttää nauttivan lämmöstä, se tulee mielellään nukkumaan viereen tai peiton alle tai jos ollaan O.C:ssa Morí makoilee uunin lähellä olevassa tuolissa. Taranille ja Morílle tämä on luonollisesti ensimmäinen joulu. Nyt on sitten menossa suuri veikkus: kumpi kaataa kuusen ensin ja kuinka äkkiä. ;) Taran ei sitä varmastikkaan ilkeyttään kaada, mutta neidillä on tapana kulkea mistä mieli tekee ja väistämättä, joten ehkä Taran kulkee liian läheltä kuusta ja vie sen mukanaan. Morí taas on Morí ja varmasti kiipeää siihen ja kiskoo koristeet irti ja.. :P Kerron sitten miten käy :)

Uusia kuvia tulossa kunhan pääsen kameraan käsiksi ;)

Taran on jo iso tyttö

2010-11-11T08:28:00.000-08:00

Pikkuinen Tara ei ole enää niin pikkuinen, tyttö on kasvanut nopeasti ja neidillä on ekat juoksut menossa! Neiti päätti toissa viikonloppuna, että nyt riittää, olen jo iso tyttö ja niin alkoivat juoksut. Taranilla on myös taas pahaa ihottumaa johon tarvitaan antibioottikuuri, kaikki kerralla.. Itse olen kohta ollut kaksi viikkoa poissa kotoa ja lauma öö on ollut hoidossa. Kauhea IKÄVÄ on, mutta onneksi huomenna pääsen taas lauman luo. Hoitopaikka arvostaa kovasti Taranin ajoitusta aloittaa juoksut juuri silloin kun neiti jää hoitoon. Milo ei välitä Taranin juoksuista lainkaan, onneksi leikkuutin sen ajoissa. :) Lauma sattuu olemaan hoidossa vanhemmillani joilla on jo tutuksi tullut uros koira Hippu. Kyllä vaan, Hippu välittää jouksuista. Yöt ovat kuulemma ihan mahdottomia ja päivällä Hippu seuraa Tarania askel askeleelta, ei syö, höyryää vaan. Eli todella toivon, että Taran on vielä terevetullut tämän jälkeenkin tähän taloon. Niin ja toivon myös, että Taranin seuraavat juoksut sattuu niin, että olen kotona, eikä niillä tarvitse sekoittaa Hippua.

Morì on myös näyttänyt kuulemma kaikki parhaat puolensa. Kiipeillyt kaikkialle mihin ei olisi tarvinnut, tuhonnut kukat ja puottanut lattialle kaiken minkä jaksaa. Yöllä on pitänyt pitää omaa showta kun ei pientä kisua aina nukuta. Voi olla, että kohta Milo on ainut joka on tervetullut. Toistaiseksi ainakin Milo on ollut aivan mallikelpoinen ja helppo hoitoinen. Onhan tässä toki vielä noin 26 tuntia ennen kuin olen taas itse pitämässä laumalle kuria, eli vielähän Milo ehtii..

Itse lievitin omaa koiraikävää olemalla Niinan ilona pari päivää ja tottahan toki oli mukava nähdä kahta suosikki nahkalassietani Nurayta ja Tesniä. Nuray on niin hienosti käyttäytyvä neiti, paitsi agilitykentällä jossa Nuraysta tulee turbomoottorilla varustettu kenguru. Eihän siinä vauhdissa kerkeä jokaista käskyä kuunnella. Menoa oli kyllä mukava katsoa. Tesni taas kantoi jokaisen lelun esille jos joku vaikka heittäisi.. Hieno tyttö Tesnikin on ehkä vähän blondi, mutta varsin hieno.

Milo, Taran ja Morí on aikamoisia tuholaisia ja arjen sekoittajia, mutta kyllä minusta on aivan parasta päästä taas huomenna niiden luo <3

Ihana ensilumi

2010-10-23T08:36:00.000-07:00

Viime viikonlopulla se sitten tuli, ensilumi siis. Taran ihastui täysin, tyttö hyppi, pommppi ja kirmasi pitkin maita ja mantuja. Sisään ei olisi tullut millään. Hetihän se lumi sitten suli pois ja ilo jäi lyhyeksi, mutta tänään sitä sitten tuli taas ja sekös se vasta kivaa olikin. Milollehan lumi on jo vanha tuttavuus ja toki Milo nautti lumesta myös, mutta ei aivan yhtä suurella innolla kuin Taran. Koska tänään saatiin lisää lunta, opetin Taranin vetämään pulkaa. Pulkka oli ensin tyhjä ja neiti veti sitä hyvin. Toki herkut auttoivat asiaa. Sitten laitoin pulkkaan vähän painoa ja taas mentiin. Hyvin sujui tälläkin kertaa. Eihän pikku Taranille voi vielä paljoa mitään kyytiin laittaa, eikä koskaan tarkoitus olekkaan. Ajattelin, että pulkan vetäminen olisi jotain uutta. Ehkä Taran vetää Miloa joku päivä pulkassa. Painollisesti tämä onnistuisi jo nyt, mutta Milo ei oikein tykännyt ajatuksesta kun sen pulkaan laitoin istumaan..

Tein aikaisemmin syksyllä koirille jäljet ihan vaan kokeeksi. Milohan on joskus kokeillut helppoa jälkeä ennenkin, mutta siitä oli vierähtänyt jo paljon aikaa. Tein siis Milolle helpon jäljen. Herkku melkein joka askeleelle ja matkaa parikymmentä metriä. Jälki vanheni ehkä 20 minuuttia. Tein jäljen puolipitkään heinään, hiukan kosteaan maahan. Yllätyin kun Milo muisti heti mitä pitää tehdä. Ihan hienosti meni jälki, tosin ihan helppohan se oli. Tein myös Taranille jäljen ensimmäistä kertaa, odotukset eivät olleet korkealla. Tämä jälki oli myös helppo, aika lailla samanlainen kuin Milolla. En tosin antanut sen vanheta juuri yhtään. Lähdettiin liikeelle ja sanoin, että "jälki" ja näytin missä jälki on. Taran söi herkun ja nosti päänsä ja katsoi minua, että "ja sitten?". Tämä toistui kolme kertaa, mikä jälkeen neiti tajusi idean. Sen jälkeen nenä ei maasta noussut ennen kuin jälki loppui. Eikä Taran edes vetänyt kaikkia herkkuja vaan vähemmätkin herkut olisivat riittäneet. Olin tyytyväinen molempien suorituksiin, vaikka vaikeusaste ei ollut huima..

Lumi on kyllä molemman mielestä huippu juttu. :)

Ja sitten tuli semmonen hepuli, että sai vaan haaveilla ottavansa hyviä kuvia..

Niitä kuvia :)

2010-09-19T00:59:00.000-07:00

Tässä vähän niitä lupaamiani kuvia.


Milo ottaa rennosti

Taran on vähän kasvanut :) ja erittäin edustava tässä

Ja viimeisenä lauman uusin eli Morí :)

Lisää kuvia ja kuulumisia luvassa..

Lauma se vain kasvaa..

2010-09-14T08:06:00.000-07:00

Tiedän en ole kirjoittanut pitkään aikaan. Paljon on tapahtunut, joten koitan nyt kertoa jotain kuulumisia. Olen muuttanut Savonlinnaan joten koirat saivat tottua kaupunki elämään. Tottuminen sujui todella hyvin, mitään ongelmia ei ole sen kanssa ollut. Välillä koirat pääsevät kuitenkin taas maalle juoksemaan villinä ja vaapaana ja täyttämään maan. Tai siis... Taranista on tullut jo iso tyttö ja pari hot spottiakin ollaan jo hoideltu. Taranista ja Milosta on tullut best friends forever eli nykyään ne tottelee molemmat nimeä Milan. Milo on tykännyt kun on seuraa ja joku joka kanssa touhuta.

Sitten siihen mihin tuo otsikko viittaa elikkäs lauman uusin jäsen on kissanpentu Morí. Morí on hurjan reipas orpolapsi. Elikkäs Morín ja sisarusten äiti ammuttiin kun pennut olivat n.8vk. Emo oli jonkun aikaisemman kesän kesäkissa. Pennut otettiin hyvään hoitoon ja katsottiin missä kunnossa ne olivat. Kaikki pennut olivat ulkoisesti terveitä ja ruokahalu hyvä, joten päätettiin antaa pennuille mahdollisuus ja etsiä kodit. Minä sitten pienen pohdiskelun jälkeen päädyin ottamaan yhden itselleni enkä ole katunut. Morí on todella reipas ja ihana kissan alku. Hiukan Morí aluksi jännitti ihmiset ja koirat, mutta parin päivän päästä ihmiset alkoivat olla jo tuttuja ja alle viikon päästä Morí alkoi jo leikkiä Taranin kanssa. Morí tulee ihan kivasti toimeen myös Milon kanssa, mutta Taran on sen suosikki.

Päädyin siihen, että vaikka Milo onkin aina The Great niin Milo jakaa tämän blogin kahden tulokkan kanssa. Koska Milo on niin hieno poika ei sitä haittaa jakaa hiukan huomiota ;)Nyt yritän kirjoitella hiukan ahkerammin ja lupaan, että ensi kerralla kun kirjoitan lauma EI ole kasvanut. Ehkä.. :)
Uusia kuvia tulee heti kun super moppula suostuu lataamaan ne.. :)

Meeri aka Taran

2010-06-01T08:16:00.000-07:00

Milon maailma on nyt täysin mullistunut, Milo sai "pikkusiskon". Milon pikkusisko saapui eilen myöhään illalla ja sehän vasta kumma olikin. Kukas tämä pikku neiti sitten oikein on? Hän on aivan ihana chow chow neiti Taran (viralliselta nimeltään Meeri). Taran on syntynt 10.04.2010 klo. 6.30. Nyt on sitten mennyt päivä ihmetellessä ja tutustuessa. Hiukan on leikitty ja pikkasen Miloa ehkä ärsyttää tämä uusi tulokas. Uskon ja toivon, että pian ei ärsytä enää lainkaan.

Milo ja Taran leikkii, Herra-H mahtui myös kuvaan

Taran yritti kovin leikkiä myös Hipun kanssa, mutta Hippu ei oikein innostunut

Kesä

2010-05-17T04:38:00.000-07:00

Nyt se typerä mutakausi on sitten ohi! Milo on ollut taasen viikon pois Iisalmesta ja on nauttinut siitä kovin. Vapaana on hyvä viilettää, vaikka olisikin vähän liian kuuma. Milo on käynyt monta kertaa viilentämässä itseään järvessä. Tosin poika ei suostu uimaan, vaikka uida osaakin. Milo kahlaa niin pitkälle, että juuri ja juuri pystyy olla uimatta. :) Tänään suunnataan tosin takaisin Iisalmeen vielä pariksi viikkoa. Milo pääsee vielä leikkimään kavereidensa kanssa.

Pian alkaa kesäloma ja silloin on toivottavasti enemmän aikaa touhuta Milon kanssa. Olisi kiva päästä kokeilemaan kunnolla agilityä. Se voisi olla Milon laji. :) Ja ehkä voisi enemmän myös tokoilla. Saa nyt nähdä mitä kaikkea kivaa kesä tuo tullessaa. Ehkä jopa uusia karvaisia kavereita. ;)

Ei täällä mitään kevättä ole, täällä on mutakausi

2010-04-23T08:54:00.000-07:00

Aikaa kerkesikin vierähtää sitten viime päivityksen. Mutta nyt suuren yleisön (Milollahan on miljoonittain faneja) pyynnöstä päivityksiä. Nyt se kevät sitten on täällä, vai onko? Hiukan on epäselvää, lumet alkaa kyllä olla sulanut, mutta silti pakkasta pukkaa. Tämähän sopii Milolle, joka vaan tuntuu nauttivan viileistä säistä. Ja kevään mukanaan tuomasta mudasta. Milo ja Tesni ovat nyt pari viikkoa pyörineet mudassa oikein sydämensä kyllyydestä. Kauniita ovat sen jälkeen olleet ja kaikki kura on sitten tiputeltu sohvalle ja sänkyyn. Vaikka ulkoilun jälkeen miten putsaa koiran, kuraa riittä (mistä tätä kuraa oiken riittää??).

Milo on nyt pari viikoa leikkinyt Tesnin kanssa ja ensi viikolla poika pääsee taas leikkimään myös Nurayn kanssa, huippua! :D Vaikka Milo onkin nyt nauttinut säistä, mudata ja leikkisaurasta on hiukan huonojakin uutisia: Milo yskii taas. Nielurisat?? Kerkesin jo toivoa, että tämä ongelma olisi kokonaan ohi! Noh nyt ei auta kuin seurata tilannetta ja miettiä mitä seuraavaksi. Vielä yskä ei ole kovinkaan paha ja se on hyvin satunnaita. Kaikin puolin muuten Milo on kuitenkin ihan kunnossa. :)

Lopputalvella otettiin pari hyvää kuvaa, katsellaan josko saisin ne kohta koneelle ja sitten ehkä jopa tänne asti. :)

Kevättä odotellessa

2010-03-27T04:04:00.000-07:00

Milo ja Tesni ovat nyt sitten tavanneet ja hyvinhän se meni. Aluksi molempia hiukan jännitti, mutta kiinnostus oli liian suuri. Ensimmäiset päivät menivät tutustuessa ja ihmetellessä toista. Pian kuitenkin leikki alkoi sujua. :) Koirat varmaankin ovat henkisesti samalla tasolla kun tulevat noin hyvin toimeen. Milo ei ole näyttänyt mitään merkkejä iän myötä tulevasta viisudesta, ehkä sitten kun Milo täyttää neljä-vuotta?

Kovati odottellaan jo kevättä, talvi on mukavaa aika, mutta vähempikin riittää. Ainakin minun mielestäni, Milo on varmaan eri mieltä. Jos Milo saisi päättää, varmaan aina olisi talvi. Niin paljon poika tykkää kun voi vilvoitella lumessa. Tänään ulkona on muutama aste lämmön puolella ja Milosta ulkona oli ihan parasta, valitettavasti oli tultava takaisin sisälle. Sisällä harjoiteltiin hiukan kaikkea kivaa, mutta tuntui siltä kun puhuisi seinille, Milo varmaan loukkaantui niin paljon sisälle tulosta. Lopulta Milo kuitenkin heltyi pienen neuvottelun jälkeen ja teki kiltisti kaiken minkä pyysin. Palkinnoksi Milo sai herkkuja ja heittelin sille palloa, sekös vasta olikin taas kivaa. :D

Paljon onnea vaan, paljon onnea vaan MILO

2010-03-11T08:05:00.000-08:00

Milolla on tänään syntymäpäivä, 3 vuotta tuli täyteen. Eli Milo on nyt ihan iso poika jo. Milo on viettänyt tämän viikon lomaa, mutta sunnuntaina olisi tarkoitus palata takaisin Iisalmeen. Missä Milo pääsee tapaamaan vihdoinkin uuden kaverin. Ihan pikkuinen nahkalassie (joku voi tuntea rodun myös lyhytkarvaisena colliena..)Tesni on vihdoinkin valmis tapaamaan Milon. :D Toivottavasti tapaaminen menee molemmin puolin hyvin. Joko koirista tulee kavereita tai ne itkee ja niistä tulee kavereita ;). Muuten Milon elämässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Nyt luotan siihen, että Milo sai viisautta iän kylkiäisenä. :)

Back in business

2010-02-27T02:33:00.000-08:00

Tämä viikko ollaan oltu takasin koululla eli Iisalmessa. Aika hyvin Milo on taas sopeutunut takaisin tänne. Hiukan meni pojalla maha sekaisin, stressi? Mutta muuten on mennyt oikein hyvin. Milo on toipunut täysin kastraatiosta ja nielurisojen poltosta. Tikitkin otettiin pois alkuviikosta.

Milo on taas päässyt leikkimään parhaan ystävänsä kanssa ja myös muiden kavereiden kanssa on ollut kiva pyöriä. Vielä viikko tätä lystiä ja sitten matkaamme taas viikoksi Hipun iloksi O.C:hen. Onneksi Milolla ei ole autossa olon kanssa mitään ogelmia, kun saadaan taas ajella tätä väliä. Loman jälkeen Milo pääsee tutustumaan uuteen tuttavuuteen: pieneen nahkeliini pentuun Tesniin. Toivottavasti syttyy uusi ystävyys. ;)

Ennen tänne tuloa Milo pääsi reissuun ja tapasi ystävänsä Nupun ja uudet tuttavuudet: kaksi itämaista lyhytkarvaista kissaa. Aikaisemmin mietien miten tämä tapaaminen sujuisi. Turhaa murehdin, pienen alkujännityksen jälkeen Milo ja kissat tulivat hyvin toimeen. Maken (vanhempi kissoista) kanssa Milo tuli todella hyvin toimeen. Longon (nuorempi kissa) kanssa oli hiukan vaikeampaa ja molemmin puolin pelättiin kovin. Lopuksi kuitenkin Milo ja Longo tulivat toimeen ainakin tavalaan. Mitään ongelmia ei kuitenkaan tullut. Eli joskus voisi vaikka kissan ottaa. ;D

Uusi aika

2010-02-13T03:35:00.000-08:00

Milolla on nyt edessä uusi elämä :D Milon nielurisat ovat nyt ainakin toistaiseksi kunnossa (pienet sille), suurempi muutos kuitenkin on: Milo on nyt kastroitu! Toistaisesksi näyttää siltä, että tämä ei Milon elämää haittaa. Hiukan poikaa taitaa välillä vielä sattua, mutta eiköhän tämä mene pian ohi. Antibiootit häiritsevät Milon elämää eniten, onneksi kuuri kestää vain 7 päivää. En halunnut kiusata Miloa kaulurilla vaan puin pojalle veljeni vanhan vauvan vaatteen. Ensin ajattelin, että se ärsyttisi Miloa (vähemmän kuitenkin kuin kauluri). Huomasin kuitenkin olevani pahasti väärässä! :D Miloa ei häiritse puku yhtään, kävely sujuu siinä hyvin ja Milo ei edes yritä otaa pukua pois. Ulkoilukin on helppo järjestää puvun kanssa. Ja mikä parasta haava saa parantua rauhassa ja pysyy paremmin puhtaana. :D Nyt Milo olisi valmis vaikka pikku-siskon tuloon.. ;D

Ensi viikolla Milo pääsee tapaamaan pari kissaa, toivottavasti tapaaminen sujuu hyvin. Ja kohta on myös aika palata koululle, Milo pääsee näkemään kavereitaan. Se on varmasti pojalle mieluinen asia. Vaikka itse en jaksasi koululle palatakaan. ;)

Vielä pari kuvaa todella tyylikkäästä Merimies-Milosta :D

Milo: Super-dog vai kaamea mörkö? ;)

2010-01-31T01:46:00.000-08:00

Milo on oikea super-dog, Milo selvisi hienosti pitkästä sairastelu jaksosta pakkasten kera. Ulkona oli monta viikkoa noin -miljoona astetta pakkasta ja pojalla oli samaan aikaan kahdesti nielurisatulehdus. Paljoa ei ulkona oltu, mutta nyt nuo ajat on toivon mukaan takana. Milon nielurisat poltettiin ja muutaman päivän näytti siltä, että siitä ei kyllä ollut apua, mutta nyt alkaa näyttää paremmalta. Nyt voidaan vain toivoa, että nielurisa ongelmat loppuivat. :D
Nyt kun Milo voi paremmin, alkaa pienehkö kuntoutus. Eli pitkien sairastelujen johdosta valmiiksi hoikka poika laihtui lisää. Nyt pitäisi saada paino nousuun, mutta en usko sen olevan mikään ongelma.

Milo pääsi myös kahdesti mukaan työssäoppispaikalleni. Olen työssäoppimassa eläinkaupassa tällä hetkellä ja Milo oli todella kiltisti mukana. Milo sai ilahduttaa asiakkaita ja leikkiä eläinkaupan työntekijän koiran kanssa hiljaisempana aikana. Milo tykkäsi kovin kun sai uuden ystävän. Milon uusin tuttavuus on jämtlanninpystykorva-neiti Sera. Toinen Milosta kiva kaveri olisi ollut myös kaupan omistajan bullmastiffi-pentu Reino. Aluksi ajattelin, että Milo pelkäisi Reinoa. Reino on vielä pentu, mutta kooltaan Reino on monta Miloa. Mutta kuinkas kävikään; Milo olisi halunnut tutustua Reinoon, mutta Reinolla on kauhea mörköikä ja pikku-Milo oli Reinon mielestä kauhea mörkö. :D

Not again..

2010-01-16T02:05:00.000-08:00

Elikkäs Milolla on ollut useamman kerran nielurisatulehdus ja viimeisin tosiaan kuukausi sitten. Nyt näyttää pahasti siltä, että tulehdus olisi taas tulossa. Miten on mahdollista? Näin pian uudelleen, ei ole todellista! Viikonlopun yli seuraan tilannetta ja alkuviikosta suuntaan eläinklinikalle kysymään mitä voidaan nyt tehdä. Antibioottia en haluaisi antaa näin pian uudelleen, voisiko ne leikata? Jos päädytään leikkaukseen, täytyy alkaa miettiä milloin olisi hyvä aika. Minulla on työssäoppiminen menossa ja haluaisin olla pari leikkauksen jälkeistä päivää kotona. Mutta sitä murehditaan sitten. Tärkeintä on saada poika kuntoon! :D

Muuten Milo nauttii olostaan, ainakin silloin kun joku on sen kanssa kotona tai se pääsee itse mukaan. Yksin olo ei ole niin nautittavaa. Milo on ollut todella reipas poika ja Milolla on ollut paljon puuhaa, tosin leikkikaverin puute (koira-kaverin) ärsyttää Miloa kovin. Hippu-herra kun ei oikein innostu Milon leikeistä. Pihalla Milo ottaa tuhannen vauhdit ja juoksee Hippua päin leikkiäkseen ja Hippu hypää hankeen piiloon. Kyllähän se näinkin käy. :)

Nyt hiukan jännitetään mitä Milon nielurisoille tehdään.. Kaikki peukut ja tassut pystyyn :D

Vuosi vaihtui, aika palata arkeen

2010-01-04T08:11:00.000-08:00

Nyt ollaan sitten 10-luvulla ja Milo vain nautti kun vuosikymmen vaihtui. Vuosi vaihtui koirien (Milon ja Hipun) kannalta ihan kivasti. Ulkona oli kiva juosta ja leikkiä. Tai no Milo juoksi ja leikki ja Hippu istu lumihangessa Miloa piilossa. Koirat saivat tietysti myös herkkuja ja koska näitä kavereita ei räjähteet paljoa stressaa meni koko ilta/yö mukavasti. Milo olisi halunnut noutaa pari rakettia, joten poikaa sai välillä pidellä tästä syystä kiinni. Muuten ei mitään ongelmia.
Milo on myös muistanut harjoitella kaikkea kivaa loman ohella. Ja hampaitakin on joka päivä harjattu, huonona omistajana aloitin tämän vasta nyt loman aikana..

Pikku hiljaa alkaa paluu arkeen ja sehän ei Milolle millään sovi. Minulla alkoi tänään työssäoppimisjakso ja Milo saa jäädä kotiin itkemään itsensä uneen. Tosin tällä viikolla ei veilä tarvitse paljoa itkeä kun äitini on vielä lomalla. (Mokomakin lusmu ;D) Oli Poika kuitenkin yhtä intoa kun tänään tulin takaisin kotiin. Olipas mukava tulla kun vastaan otto oli hyvin Milomainen. Siihen kuuluui pyörimistä, hyörimistä, vasten hyppimistä (hyi mikä tapa.. :)) ja paljon tarkoitan todella PALJON lurputtamista.

Milon vuoden ensimmäiset päivät ovat olleet hyviä, toivottavasti vuosi jatkuu samanlaisena. Milo odottaa innoissaan mitä kaikkea tämä vuosi tuo tullessaan.

Joululoma :)

2009-12-26T01:02:00.000-08:00

Viime kirjoituksen jälkeen onkin tapahtunut vaikka mitä. Milo sairastui nielurisatulehdukseen (taas)ja sai siihen antibiootti-kuurin. Lääkket ei taida olla pojan suurinta herkkua ja niiden Milolle syöttäminen onkin välillä taitolaji. Kohta kuitenkin 10 päivän (puolikas tabletti 2x päivä, eli kahdesti päivässä hupia lääkkeiden annon yhteydessä.)kuuri on ohi ja Milo onkin jo aika terve, välilllä yskittää riehumisen jälkeen tai ulkoilessa. Ulkoilusta tulikin mieleeni, että Milo onkin joutunut olemaan tautinsa takia pitkälti sisällä, mutta nyt kun Milo voi jo paremmin on Milo VIHDOINKIN päässyt nauttimaan siitä lumesta. Miloa ei pidättele ulkona mikään, etenkään nyt kun saa juosta vapaana. Milo juoksee kuin tuulispää (äitini sanoja lainaten) ja hyppii hangesta hankeen. :D

Sairastelua lukuunottamatta loma on ollut Milolle mieluinen tähän asti. Ei ole tarvinnut jäädä yksin koulupäivän ajaksi, saa herkkuja paljon helpommin kuin Iisalmessa ja rapsuttajista ei todellakaan ole pulaa. Parasta tietenkin villinä ja vapaana juoksentelu. Ja koska Milohan on ollut koko vuoden äärettömän kiltti, sai Milo myös joululahjoja. Lahjat olivat erittäin mieluisia ja Milo selvästikin haluaa kiittää kaikkia lahjojen antajia. Toisin sanoen joulupukkia, tietenkin. :D

Nyt vain odotellaan uuttavuotta ja uusia kujeita. (Ehkä myös uusia karvakamuja?)

Lomaa odotellessa.. :)

2009-12-04T03:27:00.000-08:00

Milon elämän on ollut hyvin hiljaista joululoman odottelua. Milo odottaa, että pääsee lomalla O.C:hen (jotkut voivat tuntea paikan myös Kesälahtena). Siellä odottaa vapaus, siellä Milo ei enää olekkaan se pienin koira (Minun perheeni asuu siellä ja heillä on Miloakin pienenmpi kleispitz-herra, Hippu) ja lisäksi siellä on ihmisiä joita voi pompotella mielensä mukaan.

Ennen lomaa Milo pääsee kuitenkin matkalle. Ensi viikonloppuna on koko vuoden odotuksen jälkeen taas voittajanäyttely. Sinne on päästävä, siis minun, Milo jää matkan varrelle hoitoon. :D Onneksi Milolla on hoitopaikka jossa Milolla on tuttu koirakaveri ja hoitajakin taitaa olla Milosta mieluinen. :)

Nyt on joulukuu, missä lumi viipyy? Pakkasta on kyllä ihan lupaavasti ja Milo nauttisi pakkasesta varmasti enemmän jos maassa olisi lunta. Milon ja kumppaneiden maailma järkkyi eilen kun lenkillä sattui jotain aivan uutta ja ihmeellistä. Kävelimme pellolle, jossa koirat saavat sitten purkaa energiaansa hepuloiden ja leikkien. Tällä kertaa kun pääsimme pellolle, näimme pellon toisessa päässä liikkuvan jotai. Koiria? Ihmisiä? Ei kyllä se on jotain muuta..
Menimme lähemmäs ja näimme, että siellä olikin 9 peuraa! Kuljimme rauhallisesti ja katsoimme miten lähelle pääsemme ja pääsimmekin minusta aika pitkälle kunnes Milo ja Nuray alkoivat metelöidä. (Bondi, pk collie, osasi olla paljon nätimmin. Milo ja Nuray voisivat ottaa oppia ;D) Silloin peurat katselivat meitä ja miettivät hetken lähteä vaiko jäädä. Lopulta ne kuitenkin näkivät parhaakseen lähteä. Tämä tapaus piristi muuten hiukan kurjaa pakkaspäivää. :)

Lumi <3

2009-11-20T01:56:00.000-08:00

Milo rakastaa talvea, silloin ei ole liian kuuma ja mikä parasta silloin on LUNTA. Milo voisi juosta, leikkiä, pyöriä ja möyriä lumessa loputtomiin. Nyt taas on tullut tuota ihmeellistä valkoista ainetta taivaan täydeltä joten Milo on parhaansa mukaan tehnyt kaikkia edellämainittuja lumeen liittyviä harrastuksiaan.

Milo pääsikin eräänä (kauniina?) päivänä koulun koirakentälle nauttimaan vapaana lumesta. Mukana oli Nuray, joka piti huolen Milon liikunan tarpeesta ja Niina, joka piti huolen, että koirien talviset leikit ikuistettiin kuviksi. :) Milo oli kirjaimellisesti leija ja liiti ilmassa. Kerrankin sattui niin, että tämä saatiin ikuistettua. Saattaa olla, että kuva eksyy tännekin..?

Nyt kauniin ja puuterimaisen lumen tilalla on loskaa, kohan sää taas vaihtuu hiukan pakkasen puolelle on Milo taas vauhdissa. Silloin eteen jääneiden kannattaa varoa. :D

Agiliitoa ja poseerausta

2009-11-07T02:01:00.000-08:00

Milolla on ollut taas paljon puuhaa, Milo pääsi kavereidensa, Nuray (lk collie), Teri (x-rotuinen) ja Bondi (pk collie) kanssa koulun koirakentälle. Kentällä on joitain agiesteitä ja Milo oli taas ihan innoissaan. Tosin taisi poikaan ujous iskeä yleisön edessä. Milo ei millään olisi halunnut hypätä pituutta, mutta reippaana poikana hyppäsi kuitenkin.

Esteiden ja huvikseen päättömän juoksun jälkeen koirat saivat ryhtyä malleiksi. Tarkoitus oli laittaa nämä neljä kaveria vierekkäin istumaan ja ottaa kuva, jossa koirat ehkä jopa katsoisivat kameraan. Jos koirat katsoivat kameraan joku lähti paikaltaan ja jos kaikki istuivat kutakuinkin nätisti kukaan ei katsonut kameraan.. Yrityksen ja erehdyksen kautta saimme kuvan johon olimme tyytyväisiä.
Tämän jälkeen Milo totesi jättävänsä mallin uran, mutta huomasi pian olevansa väärässä kun pääsi vielä kaverikuvaan Nurayn kanssa. :D

It's me Milo-män

2009-10-29T07:35:00.000-07:00

Elikkäs tämän blogi seuraa pienen-suuren Milo-koiran elämää. Mukana on myös monesti joukko Milon ystäviä. Milo on 2,5 vuotias kleispitz uros. Milo asustelee Iisalmessa (itse opiskelen siellä eläintenhoitajaksi).

Blogin nimi tulee yksinkertaisesti siitä, että pieni mies luulee monesti olevansa isompi kuin oikeastaan onkaan. Ego on välillä suurempi kun pilvenpiirtäjä ja koira kulkee isompien koirien mukana ihan muina miehinä (joskus tosin vähän pelottaa, mutta sitä ei kerrota kenellekään). Milo harjoittelee satunnaisesti (hyvin) pienen ryhmän kanssa jäljestämistä ja Milosta on myös äärettömän kivaa käydä kokeilemssa agiesteitä. Koirapuisto reissut kavereiden kanssa ovat myös Milosta loistavia. Viimeksi Milolla oli niin kivaa, että se juoksi innoissaan päin verkkoaitaa ja kimposi siitä pois (harmi kun kamera ei ole koskaan oikeaan aikaan käytössä).

Eilen oli taas aika käydä hiukan kokeilemassa agilityesteitä, Milo oli hyvin tohkeissaan ja juoksi puomin päästä päähän uudestaan ja uudestaan. Hypytkin sujuivat ihan hyvin, poika halusi taas näyttää suuruutensa kaikille ja hyppäsi midiesteet minin sijasta.
Mutta että elämä ei mene liian jännäksi täytyy levätä välillä ja juuri niin Milo nyt tekee: makaa selällään sängyssä ja kuorsaa..