lauantai 23. lokakuuta 2010

Ihana ensilumi

Viime viikonlopulla se sitten tuli, ensilumi siis. Taran ihastui täysin, tyttö hyppi, pommppi ja kirmasi pitkin maita ja mantuja. Sisään ei olisi tullut millään. Hetihän se lumi sitten suli pois ja ilo jäi lyhyeksi, mutta tänään sitä sitten tuli taas ja sekös se vasta kivaa olikin. Milollehan lumi on jo vanha tuttavuus ja toki Milo nautti lumesta myös, mutta ei aivan yhtä suurella innolla kuin Taran. Koska tänään saatiin lisää lunta, opetin Taranin vetämään pulkaa. Pulkka oli ensin tyhjä ja neiti veti sitä hyvin. Toki herkut auttoivat asiaa. Sitten laitoin pulkkaan vähän painoa ja taas mentiin. Hyvin sujui tälläkin kertaa. Eihän pikku Taranille voi vielä paljoa mitään kyytiin laittaa, eikä koskaan tarkoitus olekkaan. Ajattelin, että pulkan vetäminen olisi jotain uutta. Ehkä Taran vetää Miloa joku päivä pulkassa. Painollisesti tämä onnistuisi jo nyt, mutta Milo ei oikein tykännyt ajatuksesta kun sen pulkaan laitoin istumaan..

Tein aikaisemmin syksyllä koirille jäljet ihan vaan kokeeksi. Milohan on joskus kokeillut helppoa jälkeä ennenkin, mutta siitä oli vierähtänyt jo paljon aikaa. Tein siis Milolle helpon jäljen. Herkku melkein joka askeleelle ja matkaa parikymmentä metriä. Jälki vanheni ehkä 20 minuuttia. Tein jäljen puolipitkään heinään, hiukan kosteaan maahan. Yllätyin kun Milo muisti heti mitä pitää tehdä. Ihan hienosti meni jälki, tosin ihan helppohan se oli. Tein myös Taranille jäljen ensimmäistä kertaa, odotukset eivät olleet korkealla. Tämä jälki oli myös helppo, aika lailla samanlainen kuin Milolla. En tosin antanut sen vanheta juuri yhtään. Lähdettiin liikeelle ja sanoin, että "jälki" ja näytin missä jälki on. Taran söi herkun ja nosti päänsä ja katsoi minua, että "ja sitten?". Tämä toistui kolme kertaa, mikä jälkeen neiti tajusi idean. Sen jälkeen nenä ei maasta noussut ennen kuin jälki loppui. Eikä Taran edes vetänyt kaikkia herkkuja vaan vähemmätkin herkut olisivat riittäneet. Olin tyytyväinen molempien suorituksiin, vaikka vaikeusaste ei ollut huima..

         Lumi on kyllä molemman mielestä huippu juttu. :)

   Ja sitten tuli semmonen hepuli, että sai vaan haaveilla ottavansa hyviä kuvia..