Uusi jäsen laumaan

Olen pitkään halunnut liskoa ja minulla on ollut kesästä lähtein terraario odottamassa siihen asukasta. Täältä Savonlinnasta liskoa on ollut vaikea saada, mutta olin tällä viikolla muutaman päivän Lappeenrannassa vierailemassa siskoni luona. Kävimme eläinkaupassa ja siellä oli aivan yli-ihana paksuhäntägekko. Jätin sen vielä sinä päivänä kuitenkin vielä liikkeeseen, mutta seuraavana päivänä minun oli ihan pakko hakea se mukaan.

Ei ole tietoa onko lisko tyttö vaiko poika, annoin sille nimeksi Devi (Phoolan Devin mukaan, googleta se jos et tiedä kuka hän on) ;). Devi on pikku hiljaa tutustunut uuteen terraarioonsa ja selvinnyt pitkän automatkan järkytyksestä. Onneksi muut Lauma Öön jäsenet eivät ole kiinnostuneita Devistä, kerkesin jo ajatella, että kissat härkkii sitä kasin puolin :D

Vähän muitakin kuulumisia. Kävin tosiaan koirien kanssa Lappeenrannassa (kissat sai olla äitin ja iskän ilona O.Cssä). Lappeenrannassa Milo ja Taran pääsi touhuamaan Nupun (lk.chow chow), Yodan (pk. collie) ja kahden lk itämaisen kissan kanssa; Maken ja Longon. Tosi kivati meni, sisällä oli oikestaa yllävän rauhallista ja ulkona sitten riehuttiin vähän enemmän. Käytiin koirapuistossa tapaamassa myös Taranin veljeä Mustia, oli kyllä todella kiva nähdä.

Taranilla on ollut vähän ongelmia allergioidensa kanssa, mutta odotamme kovasti talvea. Talvi on yleensä ollut vähän parempaa aikaa Taranille. Toki odotamme sitä muutenkin, olisi jo kiva päästä tekemään kaikkia talven askareita. Tosin nyt kun lunta ei ole vielä tullut, olen tehnyt koirille vielä jälkeä ja kissatkin ovat välillä vähän ulkoilleet.

Devi tutkii uutta asumustaan :)

Syyspuuhia

Vaikka olenkin täysin kesäimmeinen, on syksyssäkin jottain hyvää. Siitepölyjen vähennyttyä Taran on voinut taas paremmin (ei ole oireeton, mutta kesä oli jotain ihan kamalaa), ilmat ovat olleet mukavat (välillä on ollu jopa yhtä lämmin ku kesällä ja vettä on satanu vähemmä ku kesällä..). Joten vapaapäivät olen käyttänyt aikalailla lauman kanssa puuhailuun.

Välillä olen tehnyt koirille hyppyesteitä pihalle (ofc), Milolta hyppy sujui vallan mainiosti heti, Taranin piti ensin pohtia tointaako hypätä. Esteet eivät olleet kauhean korkeita, vain Miloa hiukan korkeampia. En viitsinyt tehdä korkeampia sillä Milo ei ole hyppinyt esteitä pitkään aikaan ja eihän poikakaan ole kovin iso. Tarania taas en viitsi hyppyyttää muista syitä sen korkeammalta ainakaan vielä. Kuitenkin Milo oli innoissaan ja Tarankin alkoi sitten toiselle kerralla hyppäämään paremmin.

Jeee hyppy :D

Sitten toinen asia mitä olemme tehneet on jälki. Jäljet mitkä tein ei ollu vaikeet; Milolle n. 20m ja Taranille vähän pidempi. Taranin jälki oli tehtynä pidempään kuin Milon jälki ja herkkuja laitoin molemmalle jokatoiselle tai joka kolmannelle askeleelle.

Milo haki ensin, että mikäs juttu se tämä olikaan. "Haa, tossa on herkku, kiits mitäs sitte tehää?" Eikun uudestaa vaa "Milo jälki" Kyllä Milo sitte alko muistaa mikä oli juttu ja sen jälkee sainki lampsii muutaman metrin takana tekemättä mitää sen kummempia. Hyvin toimi nenä pojalla. :D



Taran pääsi jäljelleen toisena, Taran olis ensi halunnut tehhä kaikkee ihan muuta, mutta sitte se tajus jutun pointin ja meni tosi nätisti. Kyllähän Taran herkkujen eteen tekee ihan mitä vaan. ;) Lopuksi Taran oli ihan varma, että jotain jäi vielä matkan varrelle olis halunnu mennä jäljen toiseen kertaa lopusta alkuun.

Taran keskittyneenä :)

Syksyllä on myös kiva käydä mehtäilemässä kuivalla säällä ja niin olemme tehneet aika paljon. Matkassa oli Milo, Taran, Hippu ja Lemmy ja vauhtia riitti. Muutaman kerran olemme maalla ollessamme käyneet tekemässä kunnon metsä lenkin/riehumis reissun. Milo, Taran ja Lemmy juoksee siellä itsensä väsyksiin ja Hippu lyrreltää perässä. Kaikki koirat myös keräävät itse puolukoita ja mustikoita varvuista ja syö niitä enemmän kuin thaimaalaiset kerkee kerätä. :D 

Kissat ovat nauttineet myös ulkoilusta valjaiden ja hihnojen kera. Morísta on kiva päästä kiertämään pihaa ja lähimetsikköä, Lunitarin mielestä se ei ole niin hohdokasta (pahainen hienohelma). Joku kuva vielä kissojen ulkoilusta. 

Lunitari maastoutuu 

Joku päästäinen vilisti ohi..

Kannon valtias Morí ensimmäinen

 

 

Lomareissuja

Loma ei ole vielä ohi, mutta kirjoittelempa parista jo takanapäin olevasta lomareissusta. Ensimmäiselle reissulle matkaan pääsi Milo ja Taran, kissat pääsivät täyshoitola O.C:hen ;). Ensimmäinen matka vei meidät viikonlopuksi Niinan luo Espooseen. Milo, Nuray ja Tesni olivat innoissaan ja Tarankin vaikutti ihan tyytyväiseltä. Hyvä reissu oli, käytimme koiria koirapuistossa, ulkoilimme niiden kanssa muutenkin aika paljon. Koirat saivat olla Jonin ilona lauantaina useamman tunnin kun kävimme Niinan kanssa linnanmäellä. Meillä oli ainakin kivaa, en sitten tiedä miten kivaa Jonilla mahtoi olla..

Koirapuistossa ei ollut muita koiria kuin meidän nelikko, mutta ei se ainakaan menoa haitannut. Jopa Taran innostui leikkimään ja JUOKSEMAAN. Tosin heittäityi välillä maahan ja oikaisi jatkuvasti pysyäkseen perässä, mutta silti. Harmi vain, että tällä reissulla ei ollut kameraa mukana. Olisi tullut hyviä kuvia kun kaikilla koirilla oli niin mukavaa. Ensi kerralla sitten :D

Toinen reissu vei Tampereen kupeeseen ylöjärvelle, sinne pääsi vain Taran mukaan. Milo, Morí ja Lunitari olivat edellämainitussa täyshoitolassa. Tosin mainittakoon sen verran, että Milo oli ollut lauantaina reippaana poikana iskän ja veljein mukana siskoni ja sen miehen remontti apuna. Milo oli kyllä kuulemma ollut tosi nätisti ja saanut juoksennella vapaana pihalla. Kerran Milo oli tehnyt virhearvion ja kun hepuli oli iskenyt poika oli hypännyt suoraan harmaaseen maali astiaan. Oli kuulemma ollut yltäpäätä maalissa (ei onneksi päästä, maalia ei ollut mennyt silmiin, suuhun tai korviin). Onneksi maali oli lähtenyt kokonaan pois kun poika oli pesty saman tien. :) Sellainen raksamies Milo on.

Tällä reissulla minulla oli kamera mukana, nyt saatte Taranin matkan kuvina :)

 

Taran oli matkaalähtö aamuna hiukan masentunut kun Milo ja kissat ei ollu kotona 

Perillä Taran pääsi tutustumaan staffinpentu Kössiin (kyllä Taran on juuri näin innoissaan)

Äkkiä löytyi paikka mistä vahtia pihaa, se oli paljon mielenkiintoisempaa kuin pentu

Koirapuistossa Taran tykkäsi tutustua muihin koiriin ja innostui välillä jopa leikkimäänkin

Torikokous; hei kukas sie oot?

Koirapuiston jälkeen väsytti kovin, mutta pihaa oli vahdittava (aidan toisella puolella oli tosi rasittavia lapsia)

Kössiä ei väsyttänyt laikaan joten Taran sai olla kiipeilyteline/purulelu/hyppyeste/.. :D

Taran oli tosi valppaana kun naapurin lapset tuli aitaa kiinni huutelemaan: "kattokaa Kössi ja paksu koira!" Taran syö tuollaset huutelijat aamupalaksi.. ;)

Juuri ennen kotiin lähtöä Taran alkoi olla tosi väsynyt, Taranin päiviin ei normaalisti kuuluu 24/7 menoa :) Kössikin alkoi vihdoin olla vähän rauhallisempi

Reissu oli ihan kiva, Taran meni aina innoissaan koirapuistoon (kävimme parissa eri puistossa), vaikka ei siellä ihan hirveästi riekkunutkaan. Tutustui uusiin koiriin, välillä saattoi vähän aikaa juosta niiden kanssa, muuten vaelteli yksin tai istui keskellä puistoa ja seurasi muiden puuhia. Puiston yhteydessä oli myös järvi missä sai uittaa koiria, Taran kävi mielellään kahlaamassa siellä. Kerran oli hiukan ikävä tapaus puistossa kun sinne tuli sellainen pyreneittenmastiffi mix (uros), se oli aivan valtavan kokoinen, painoi ainakin 75-80kg. Se ei jättänyt Tarania rauhaan vaan ahdisti sen aitaa vasten ja hyppi päälle, sen omistaja ei puuttunut mitenkään asiaan ja Taran parka kerkesi loukata selkänsä ennen kuin sain sen jätin alta pois. :( Mutta muuten reissu onnistui kaikin puolin hyvin ja Taran vaikutti ihan tyytyväiseltä. Tosin oli ihan rättiväsynyt kun päästiin kotiin. Jaksoi kuitenkin tervehtiä Miloa ja Moría innoissaan. :)

Lomaa on vielä viikko jäljellä saanut nähdä mitä kivaa vielä keksin Lauma ÖÖn iloksi :)

Yleisön pyynnöstä KUULUMISIA

En ole viimeaikoina  jakasanut/kerennyt/viitsinyt blogia kirjoittaa, mutta taisin Niinalle luvata päivittää kun loma koittaa. Tänään on virallisesti lomani eka päivä joten kirjoitan teille kuulumisia :)

Elikkäs paras juttu on se, että Lauma ÖÖ on kasvanut uudella jäsenellä. Lunitari tuotiin tosiaan klinikalle siskonsa kanssa lopetettavaksi, sillä ne ei ole enää pentuja ja ekat kiimat oli ollu ja se ei ollutkaan niin kivaa ja söpöä. Eikä kissoja haluttu steriloida vaan nimenomaan lopettaa.. Kissoilla ikää alle vuosi ehkä n.8-9kk. Omistaja maksoi eutanaiasta ja tuhkauksesta, halusi vain jättää kissat ja lähteä. Sanoi lähtiessään, että lopettakaa ne tai pitäkää vaikka itsellä, miulle on ihan sama..

Aloin siirtämään kissoja kuljetusboksista isompaan häkkiin odottelemaan mitä tapahtuu, otin ensimmäisen kissan häkistä ja ihastuin siihen heti. Kissa oli niin nätti, eikä se vierastanut minua yhtään, vaikka tapasimme ekaa kertaa. Päätin alle sekunnissa, että tuo on miun. :) Siskolikkakin oli tosi nätti, mutta huomattavasti arempi. Päätimme etsiä myös sille uuden kodin. Muutaman puhelun jälkeen myös siskolla oli uusi koti tiedossa. Tapahtumat sijoittumvat siis perjantaille ja toisen kissan uusi omistaja tulisi reissusta vasta maanantaina takaisin kotiin. Joten sovimme, että steriloimme molemmat kissat lauantaina ja mie pitäsin kummankin kissan vkl yli kotonani.

Vähän jännitti tottuuko Lunitari koiriin, ensi tapaaminen ei mennyt kovin hyvin.. Mutta parin päivän päästä Lunitari uskaltautui tutkimaan asuntoa (majaili kylppärissä, koitrat ei päässy sinne, mutta kissa pääs kulkemaan miten haluaa). Lunitari reipastui lisää kun arempi kissa ei ollut enää luonani. Morín kanssa Lunitari tuli heti toimeen, yllätyin ihan miten hyvin se meni. Moríhan ei ole tottunut olemaan toisten kissojen kanssa. Morí on itsekkin reipastunut nyt kun Lunitari on ollut sen seurana. Ne leikkii tosi paljon yhdessä ja sitten nukkuvat kasassa. :) Yllätyin myös siitä miten vähän Lunitari sterssasi uudesta kodista, alle viikossa se kulki siellä kuin olis asunut luonani aina. Lunitari on todella ihmisrakas, tulee syliin ja nukkuu miun päällä. Koirista se ei vieläkään tykkää, mutta jos koirat ei huomioi sitä se ei huomioi koiria. :)

Sitten toinen hyvä uutinen on se, että muutimme. Taas.. Nyt on taas lisää tilaa kissojen leikkiä (koirien myös, mutta ne ei juuri sisätiloissa leiki). Ja kissat pääsevät myös parvekkeelle nauttimaan auringosta ja raikaasta ilmasta, tässä asunnossa on iso lasitettuparveke. Kaikin puolin oon tosi tyytyväinen tähän tällä hetkellä. :)

Mitäs muuta.. Miulla ei oo kertoo mitää kivoja treeni tai näyttelyjuttuja joistain kumman syystä. Tää kesä on ollu Taranille tosi vaikee, sillä on ollu tosi pahoja allergiaoireita jatkuvasti. Jouduin ajelemaan sen torson lähes karvattomaks jotta helpottas ees vähän ja antibioottia ja shampoopesuja on meijän kesään kuulunu. Välillä Taran koittaa olla tosi reipas ja välillä taas se ei selvästikkää jaksa tehdä kauheesti mitään. Eilen kuitenkin Taran sai uuden ystävän ja leikki ihan mielellään. Niin ja kyllä se aina aika ajoin riehuu Lemmyn kanssa todella paljon pihalla olessa.

Milo on Milo vaikka mitä tapahtus, ilmapallo sillä on aivojen tilalla. Vauhti on hirrrvee kunnes alkaa yskittää. Mutta onneks se ei hirveesti menoa hidasta. Eilen kun käyii mökillä uimassa oli hauska seurata kun Hippu ui ensiks tosi sulavasti ja sitte Milokin jostain syystä päätti uida ja se räpiköi ja roiski vettä joka paikaan. :)

JA vielä Herra-H aka Hippu täytti 3.8 9-vuotta, suuret onnittelut siis pienelle pojalle.
Jokunen kuva vielä kaupanpäälle.. Ja päivitinpä blogia vähän muutenkin :)

Morí sai alistua alemmalle tasolle omassa kiipeilypuussaan (onneks ne on yleensä yhdessä ylätasolla) 

Tässä on hyvä nukkuu aina välillä :)

Kuvia

Olipas ihana sää koko viikonlopun, tuli ulkoiltua paljon ja otinpa muutaman kuvankin. :)

Taran on hieno pihanvahti :)

Milolla oli omaa kivaa :)

Hippukin oli mukana, yiritti pysyä mahdollisimman kaukana muista..

Morí nautti myös ulkoilusta, ei olis halunnu millää takasi sisälle :)

Piti vielä laittaa kuva viime viikonlopun vieraasta Lemmystä

Onnea Milolle

Pieni (ehkä kooltaan, muttei muuten) ja niin rakas Milo (Orvokki Taavetti) täyttää tänään 5 vuotta. Vastahan Milo oli pieni pentu ja nyt se on jo ihan aikamies. :) Kaikenlaista Milon 5 vuoteen onkin mahtunut (tapahtumia, uusia tuttavuuksia ja ja ja) ja innolla odotan mitä kaikkea vielä tuleman pitää. Haluan siis toivottaa tätäkin kautta tuolle hurmurilleni hyvää syntymäpäivää <3

Kuulumisia

Ajattelin nyt piiiiitkän tauon jälkeen kirjotella taas vähän kuulumisia. (Vaikka voihan se olla, että kaikki on jo luovuttaneet tämän blogin suhteen).

Vuoden vaihteessa muutimme uuteen asuntoon, tämä on isompi kuin edellinen ja muutenkin parempi (ei kyllä ihan vielä se unelmien asunto, mutta silti..) Taran säikähti ekana yönä humalaisia naapureita niin paljoin, että ekat päivät ja yöt oli tosi vaikeita. Taran pysytteli väkisin hereillä ja säpsähti jokaisestä äänestä, tyttö oli niin väsynyt, että meinasi nukahtaa istualtaan ja niin olin minäkin. Ei ole yhtään Taranmaista stressata noin paljoa.No onnellinen loppu tällä tarinalla kuitenkin on; pikku hiljaa Taran alkoi luottaa tähän paikkaan ja tottui ääniin ja niin Taranista tuli taas oma ihana lahna itsensä. :D Milo ja Morí kotiutuivat heti, vaikka ajattelin Morílla olevan ongelmia uuden asunnon kanssa. Mitä vielä, poikahan on paljon onnellisemman oloinen täällä kuin edellisessä paikassa. Morí on reipastunut kaikinpuolin huimasti. Kyllä siitä vielä kissa tulee. :)

Taran sai myös pahat allergiaoireet jostain, mutta ne saatiin kuntoon ja nyt taas kasvatellaan vaan leikattua turkkia takaisin. Taranin silmät tutkittiin terveiksi, pienet sille. Taranissa on jotain tervettäkin.. Päädyin myös Taranin sterilointii  ja niinpä se sitten pari viikkoa sitten leikattiin. Toivottavasti sekin auttaa allergiaoireisiin ja eipähän tartte enää juoksuja sterssata. Eikä minulla ollut mitään aikomusta tettää Taranilla yhtää pentua.

Lauma ÖÖ on saanut kaksi uutta "serkkua" ensin pk collie pojan Yodan. Lauma on nähnyt Yodan vasta kerran vaikka poika on ollut siskollani jo muutaman kuukauden, mutta ensi kohtaaminen meni ainakin ihan hyvin. Jopa  Morí tuli tutusumaan Yodaan ihan reippaasti. Milo ei nyt tietenkään kauheesti lämminny Yodalle. Ja tuskin koskaan lämpeääkään kun näkevät niin harvoin. Taran taas sai uuden ystävän heti.
Toinen serkku on Lemmy. Lemmy on toisen siskoni ottama koiranpentu. Lemmy tuli Annalle reilu viikko sitten, Lemmy on sekarotuinen. Taran ja Lemmy tulee hyvin toimeen, ensin ne leikkii hirveesti ja sitten nukkuu vierekkäin. Milo ei oikein innostu Lemmystäkään. Morí jännittää vielä tosi paljon, mutta eilen antoi kuitenkin Lemmyn haistella itseään ennen kuin läppäs tassulla :D. Lemmyn kanssa Milo ja Taran on paljon tekemisissä, asuuhan Lemmy melkein naapurissa. Eli uskon Milon ja Morínkin tottuvan Lemmyyn joku kaunis päivä. 

Tälläistä tällä suunnalla, olkoon maaliskuun lupaus se, että kirjoitan tänne useemmin :D

Kuvahaaste

Elikkäs sain jo aikaa sitten kuvahaasteen, nyt sitten ajattelin vastata siihen kaikkien iloksi. Säännötkin olivat niin simppelit, että jopa mie pystyn niitä noudattamaan:
1) Aukaise neljäs tiedostokansio, jossa säilytät kuviasi.
2) Aukaise kansion neljäs kuva ja julkaise se blogissasi.
3) “Selitä” kuva.
4) Haasta kolme muuta bloggaajaa.

Taran ja Nuppu 

Kuva on kesältä 2010 eli Taranin ekalta kesältä. Kuvassa myös siskoni lk chow chwo tyttö Nuppu. Mitälie likat vahtaa yhessä. Ja joku vielä kiittä jos näkee et tää kuva on täällä. Ja kyse ei ole Nupun omistajasta vaan kuvassa melkein häröttävästä veljestäni ;)

Siinä olis nyt sitten kuvaa haasteeseen. Kuulumisia tulossa samaan aikaan, samalla kanavalla.